Tietenkin ensimmäiseksi pitäisi mainita, että en ole ennen blogia kirjoittanut ja päläpäläpälä. Mutta jospa hypäisin sellaisten asioiden yli, paitsi yhden haluan mainita. Bobo. Bobo on portugalia ja on suomeksi käännettynä "järjetön". Ehkäpä se kuvaisi mua paremmin kuin mikään muu.

Tuntuu oudolta ajatella, että nyt on helmikuu ja vähä yli kymmenen päivän päästä onkin jo maaliskuu. Minne ne päivät tuntuu katoavan? Ei sillä, mä odotan kesää enemmän kuin mitään muuta. Suomen lukio on vain välillä niin mielettömän raskasta. Eikä asiaa varmaankaan helpota mun ihanat valinnat; pitkä matikka, pitkä fysiikka ja pitkä kemia. Se jos minkä pitäis saada tällaisen tytön pään sekaisin ja välillä huutamaan kurkku suorana, etten jaksa enää. Okei, ehkä en vielä sellaista ole tehnyt...

Suurin syy tämän blogin perustamiselle on luultavasti se, että en jaksa enää pitää sisälläni asioita joista en pysty kavereiden kanssa keskustelemaan. Enkä mä halua itseksenikään puhua, sillä silloin voisi tulla mietteitä siitä, olenko mieleltäni terve. Luultavasti en ole, mutta se nyt on sitten taas asia erikseen. Mutta on melko surullista, että joudun myöntämään etten mä pysty kertomaan kavereilleni asioita jotka pyörii mun päässä. Mä en pysty kertomaan niille asioita jotka vaivaa mun jokapäiväistä elämääni. Pitää toivoa että blogin pitäminen helpottaisi edes jonkin verran..

kahden päivän matikan läksyt rästissä, en kestä.